Annan luona oli minua varten koiranruokasäkki lattialla. Olin aivan onnessani, kun sen löysin ja esittelin sitä paikalla oleville. Jostakin syystä ottivat sen kuitenkin pois minulta? Kuvasssa poseeraan lelukoiran kaa ko. paikassa.
Tallin pihalla ja ratsastusurilla oli ihanaa hevosen kakkaa tarjolla. Onnistuin hiukan hieroutumaan, vaikka olin kytkettynä. Vaatii salaman nopeaa tekniikkaa! Samoin suupaloja pitää napata silloin, kun niitä kohdalle sattuu ja nopeasti. Tarkoitan tässäkin yhteydessä hevosen kakkaa ja vastaavaa. Iskä ja Äiti yrittivät etsiä ulkoilun yhteydessä sieniä, vaikka ilmeisesti eivät itsekään tienneet, mitä olivat etsimässä? Lopputuloksena mä olin aikalailla takiaisissa ja turkki takussa sekä tassut savessa että sonnassa. Iskä mietti selvästi, voiko mua ottaa edes auton kyytiin. Tallin ympäristön jälkeen kävin merkkaamassa Ryttylän taajaman alueen reviiriini kuuluvaksi. Siellä olikin mielenkiintoisia viestejä paikallisilta koirilta. Välillä piti nuuskia pitkään, ennen kuin ymmärsin viestin. Mun tassut puhdistetiin siten, että kahlasin rapakossa.
Kun palattiin kotiin, olin huolissani siitä, että muistaako ne antaa mulle ruokaa ollenkaan. Kyllä ne muisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti