Lumi tuli takaisin!

Lumipallot, joita isäntä heitteli eilen ja tänään aamulla, olivat tosin sellaisia, että ne hajosivat, ja niitä ei näin ollen voinut noutaa. Mutta pääasia onkin se että saa juosta niiden perässä! Nyt, kun turkki on leikattu, ei lumessa piehtaroiminen kiinnosta. Mutta kyllä minä muutoin ihan hyvin tarkenen, vaikka on pakkastakin.

Pääsiäis-sunnuntai nojatuolissa

Aamuinen ateria nautittu. Lähistön metsä tarkistettu. Tuli pari hauskaa urosta vastaan. Sinne jäivät kuolaamaan! Nyt sitten hoidetaan koiran virkaa. Tässä tapauksessa nojatuolissa. Muutama tunti ja taas saa ruokaa. Kyllä on mukavaa. Rento meininki risoissa farkuissa!

Kissako siellä?

Tähän puuhun olen sen kissan joskus ajanut. Tarkistan aina silloin tällöin, että onko se siellä taas. Kuten kuvissa näkyy, karvani on leikattu lyhyeksi.










PS. Päätinkin pitää housut pääsääntöisesti jalassa (mutta en aina...), joten minun ei tarvitsekaan yöpyä kodinhoitohuoneessa!

Pääsiäiskoiran karvat on keritty

Kyllä ne siinä onnistuivat. Karvat ovat poissa.

Kidutus on alkanut

Nyt ne sen aloittivat. Etupäästä. Karvojen leikkaamisen. Olin kuulemma niin siivottoman näköinen ja takkuinen. Ovat leikanneet karvat melkein kokonaan pois kuonosta, kaulasta ja mahan alta. Jatkavat, pelkään pahoin, jo huomenna. Eivät varmaan saa valmiiksi huomenna, koska aion vastustella kaikin keinoin! On tässä tietysti se hyvä puoli, että nyt näkee paremmin, kun ei ole karvoja silmien edessä. Sanovat että muistutan villakoiraa.

Eikä siinä kaikki. Alkoi juoksuaika. Joudun olemaan yöt kodinhoitohuoneessa, ihan yksin, eikä siellä ole edes sänkyä! Sitten vielä nuo harmilliset pöksyt päivällä. Voi minua!