Keke kävi eilen kylässä

Meillä kävi eilen Keke-koira, Mummo ja muita tuttuja kylässä. Keke on vähän niinku Mimi; ne onkin kavereita ja sylikoiria kumpikin. Itsehän minä en juurikaan halua syliin ... toisaalta, jos minut otettaisiin syliin ruokapöydässä niin... Kuvissa Keke (musta) ja Mimi (valkoinen)

Lissu metsässä

Nyt on kiva kun iskän ja Äiskän ulkoilutus suuntautuu useimmiten metsäpoluille. Metsässä on kivempaa kuin taajamassa. Lumeen on muodostunut polkuverkosto ja lisäksi lähistölle on aurattu metsätöiden vuoksi metsäautotie, jossa hyvä juosta lumipallojen perässä. Ulkoilun jälkeen on hyvä levähtää, ruokaa odotellessa. Muutenkin nyt eletään kiinnostavaa aikaa, kun keittiössä laitetaan jotakin ruokaa koko ajan. Ekassa kuvassa Lissu ihmettelee että lintu vaiko oravako se siellä on ollut ja toisessa kuvassa Lissu rentoutuu.

Joulukuusta ei löytynyt, papanoita löytyi

Käytiin tänään rämpimässä metsässä iskän kanssa. Etsittiin joulukuusta. Ei löytynyt, mutta lunta siellä kyllä oli. Sitä oli niin paljon että paikotellen seurailin vain iskän saappaan jälkiä. Löysin toki jäniksen papanoita. Iskä heitteli mulle aivan liian vähän lumipalloja. Reissun jälkeen olisin halunnut jäädä vielä ulos mutta iskä ei, koska sillä oli lunta saappaissa? Mitäs se haittaa, onhan mullakin aina lunta tassuissa! Kuvissa: Lissu ihmettelee että missä se Lagotto on, jonka pitäisi sisälle tulla? Ai minuako tarkoitat?

Lumipallon noutaminen on kivaa jeee!

Nyt kun olemme treenanneet ahkerasti lumipallon noutamista, ei paikat enää tulekaan kipeäksi. Taisinkin olla kesäterässä vaikka joku luuli että oon vanha koira. Höh!

Mummolla kylässä, nivelkipuja

Käytiin tänään moikkaamassa Mummoa Hollolassa. Kokeilin makoilla sekä sängyssä, sohvalla, nojatuolissa että matolla. Kaikissa paikoissa voi ottaa torkut. (kuvassa matto-torkut) Mulla on taas paikat kipeenä, kun juoksentelen niiden lumipallojen perässä. Autoon hyppääminen on jotenkin vaikeaa. Onkohan mulla joku nivelvika?

Ei linnan juhlia jaksa seurata

Isäntäväki katsoo telkkarista jotain "linnan juhlia", Lissu torkkuu sohvalla. Tänään tulikin ulkoiltua hiukan tavallista enemmän, etsittiin joulukuustakin, joten nyt on hyvä torkkua.

Lissu tykkää lumesta aina vaan!

Kylläpä taas on mukavaa kun on lunta! Voisin noutaa lumipalloja loputtomiin, mutta iskä selvästikin vähän toppuuttelee. Luulevat että tulen raihnaiseksi, jos aloitan kauden liian rajusti. Tosin kun tarkemmin muistelen, menneinä vuosina on ollut hiukan kipeitä paikkoja ja nirhaumia kauden alussa...

Mimi tuli takaisin

Äiti kävi viime viikolla hakemassa Mimin takaisin Oulusta. Nyt meillä on taas enemmän haukkumista. Kyllähän se oli ihan mukava, kun Mimi tuli takaisin. Vaikka enhän minä sitä yleensä ole huomaavinani.

Hiljainen Lagotto

Käytiin jokin aika sitten viemässä Mimi maltankoira Annille Ouluun. Isäntäväki ihmettelee nyt taloon tullutta hiljaisuutta. Mimi nimittäin herkästi ja väsymättä haukkuu kaikkea mahdollista (mukaan lukien tutut ja tuntemattomat) ja minä innostun sitten säestämään. Itsehän minä vahdin kyllä, mutta en turhaan hauku. Paitsi silloin kun on epäillyttävää. Ai niin, Oulun reissulla käytiin myös Mummin ja Papan luona ja siellä oli lunta!

kesän viimeiset kukat ja talven ensimmäiset lumet sekä Mummo kylässä

Tänään oli huisketta ja hulinaa kun meillä kävi kylässä Mummo ja monta nuorempaa ihmistä ja vielä Keijo-koira. Vietettiin Mummon ja Aapon synttäreitä niinku. Aamu, joka on ihmispentu, on mukava, koska siltä tippui ruokaa mulle. Eilen tuli ensilumi ja yritin houkutella iskää heittelemään lumipalloja mulle, mutta lunta on kuulemma niin vähän että palloja ei saa aikaan. Tulispa lisää lunta! Mun korvia ronkitaan edelleen ja vähän pelkään sitä hommaa. Ohessa pari kuvaa. Yksi viikon takaa, kun oli vielä saunakukat kukassa ja sitten pari kuvaa eiliseltä ja tältä päivältä. Viimeisessä kuvassa Keke. (Joka on Mimin kaveri). Tänään käytiin aamulenkillä tuossa "Paavon pellolla", jossa olikin nyt hyvä mennä kun puimuri oli käynnyt ja siellä sai mennä.

Surunauhasta metsän kautta suihkuun ja torkuille

Mulla oli tuommoinen musta teippi etujalassa sen eläinlääkärireissun jälkeen. Siinä kohdassa on kuulemma ollut joku nukutusjuttu. Suupielet olivat punaisena hammaskivenpoiston jälkeen. On ollut mukavaa kun enää ei tarvikaan pelätä iltaisin ja aamuisin että korviin laitetaan ainetta. Kuulemma kerran viikossa kuitenkin jatkossa laitetaan. Tänään käytiin iskän kanssa aamulenkillä pelloilla ja metsässä. Metsässä on kyllä mukavaa. Reissun jälkeen tutkittiin vielä kotipihaa. Sitten jouduin suihkuun, kun oli kuulemma sotkua turkissa. Suihkun jälkeen onkin hyvä torkkua. Eka kuva on siis keskiviikolta lääkärireissun jälkeen ja loput otettu tänään.

Rankka päivä

Tänään oli rankka päivä. En saanut aamuruokaa ollenkaan, vaikka kuinka asiasta huomautin. Aamulenkiltä kotiinpäin tullessa ravasin jo ennen iskää ja Mimiä kotiovelle odottamaan että saisin ruokaa, mutta ei. Iskä otti minut auton kyytiin. Sielläkään ei ollut ruokaa. Vei minut ELÄINLÄÄKÄRIIN! Ja taas minua pelotti. Painoin muuten nyt vain 16 kiloa! Ainakin kilo on siis ruokaa pois mahasta! Vähän oli pelottava ja unettava paikka ... minut vissiin nukutettiin. Ymmärsin että korvia tutkittiin ja hoidettiin sekä lisäksi vielä oli otettu kiviä pois hampaista? Onneksi Äiti kävi hakemassa minut kotiin. Mulla on reissusta muistona side toisessa etutassussa. Ja NÄLKÄ! Hoito-ohjeessa kuulemma lukee että saan syödä vasta huomenna! Se on hoitovirhe. PS. Äitiä odotellesani söin nälissäni osan nahkaisesta talutushihnastani ... missähän loput siitä onkaan...

Nyt niitä sieniä on levinnyt pihaan asti!

Mulla on sieniä korvissa. Mutta on niitä sieniä meidän pihassakin.

Hiivaa korvassa

Ne vei minut eilen eläinlääkäriin. Tuulikaapissa, jossa muuten on se vaaka, tajusin mistä on kyse. Aloin pelkäämään ja tärisemään. (Painoin muuten noin 17 kiloa). Siellä eläinlääkärin odotushuoneessa, saati hoitohuoneessa, ei tosiaan ollut mukavaa ja mukaan tuli monta laatikollista hoitoaineita. Korviin niitä laitetaan. Aamulla vähemmän ja illalla enemmän. Taidan olla korvasienikoira.

Lissu ja lehmät

Pitkästä aikaa käytiin iskän kanssa rämpimässä metsässä. Kotiin tultiin pellon vieritse. Siellä oli vielä lehmät laitumella (kuva). Metsässä on kuulemma niin märkää ja sotkuista että olemme sen vuoksi viime aikoina ulkoilleet enemmän rakennettuja teitä myöten. Kieltämättä jouduin suihkuun kotiin palattuamme.

Puimaton pelto ja lagotto

Tuossa kuvassa on vielä pelto puimatta ja hitsit hitsit,isäntäväki huomasi että Lissu-lagoton turkki pitää puida eli leikata lyhyemmäksi myös!

Korvaan laitetaan edelleen ainetta

Ai niin, ne laittaa edelleen silloin tällöin (liian usein) ainetta mun korvaan. Tutkivat korvia myös liian usein. Itse asiassa melkein joka ilta. Mä en tykkää siitä touhusta, joten menen aina piiloon ja vaikeutan kaikin tavoin korvien tutkimista. Ainakin sitä että sinne laitetaan huuhteluainetta.Toisaalta, ilmeisesti tuo kidutus jotenkin auttaa, koska mun korvat eivät nyt kutise tai vaivaa. Kuvassa sijoitin korvat tuolin alle ja tekeydyin painavaksi, jotta saisin olla rauhassa.

Koirille ruokaa isolla kattilalla, ja ...

... iskälle ruokaa pienellä kattilalla. Meidän perheessä tehdään koiranruuat itse. Mun ruoka on yleensä riisiä ja lihaa. Mun mielestä tässä kuvassa on mittasuhteet kohdallaan. Iskä keitti mulle ja Mimille ruokaa isolla 9-litran kattilalla ja oman kaurapuuronsa tuolla pienemmällä. Meidän ruoka tehdään aina tuolla isolla kattilalla. Se on muuten aina mukavaa seurata ruuanvalmistusta!

Lissu reissussa

Käytiin jokin aika sitten reissussa. Mentiin autolla Ouluun ja Taivalkokselle asti. Oulussa Sintun luona oli mukavaa. Sillä oli oikein karkkitarjoilu mulle (karkkiastia matalalla...)! Mimin kanssa merkattiin reviiriä kovasti Myllyojan, Raksilan sekä Linnanmaan alueilla. Oli mukava nähdä Mummi ja Pappa Taivalkoskella. Erityisesti Pappa huomaa antaa salaa mulle herkkuja. Hyvä tyyppi! Mökillä oli erityisen mukavaa. Siellä oli mustikoita, komposti ja kalanperkkauspaikka... ja paljon muuta tutkittavaa sekä tietysti järvi, jossa vesikoira voi hyvin uida. Automatkat menivät mukavasti torkkuen. Kuvissa Lissu tutkii kompostia mökillä sekä nyyhkii veneellä menevien Annin ja Äidin perään.

korvaan laitetaan ainetta

Mulla on viimeaikoina ollut vikaa oikeassa korvassa. Sitä kutittaa. Iskä ja Äiti sanovat hoitavansa sitä siten että kaatavat korvaan ainetta? Mun mielestä olisi parempi, jos korvaan ei kaadettaisi mitään. Muutoin on ollut aika leppoisaa. Olen saanut käydä mustikassa ja takapihallakin on pensaissa syötävän kypsiä viinimarjoja ja karviaisia. Muutaman kerran olen käynyt uimassa iskän kanssa. Äiti tykkää enemmän heittää keppiä veteen kuin uida? Kesällä on ollut mukavaa kun on käynyt tuttuja kylässä. Huomaan että ihmiset välillä pohtivat sitä että voiko mun korvavika johtua jostakin mitä syön, esim marjoista tai pupun papanoista. Tosiaan vuosi sitten mulla oli vikaa samaan aikaan? En tiedä mistä johtuu, eikä ihmisetkään tiedä.

Lissu apiloiden seassa

Tässä kohden taisi olla rusakon papanoita apiloiden seassa. Lissun tarkka vainu kyllä löytää!

Uusia perunoita, nam!

Löysin kasvimaan liepeiltä perunanvarsia, joihin oli jätetty pieniä uusia perunoita. Jo oli hyvää! Läheinen pelto on muuttunut keltaiseksi (kuva)

uimassa ja mustikassa sekä eläinrääkkäystä

Kävin tänään aampäivällä iskän ja Äidin kanssa Sääksin rannalla. Löysin mustikoita ja sain käydä uimassa. Iskäkin ui mutta mä ehdin esin noutamaan keppiä. Iltapäivällä minua rääkättiin trimmauksen merkeissä. Lisäksi kuonosta poistettiin punkki ja korvia putsattiin. Eläinrääkkäystä siis. Iltalenkillä syötiin metsämansikoita.

mansikka-noutaja

Käytiin tänään hakemassa eka laatikko mansikoita Mansikkalaaksosta. Hyviä olivat! Toisaalta löysin tänään myös hyvän metsämansikkapaikan maantien ojasta ihan Alepan vierestä!

Löysin metsämansikoita

Metsämansikat ovat kypsiä! Nam!

Ne rimmaa mua taas!

Mun turkki on kuulemma päässyt turhan paksuksi ja epäsiistiksi. Trimmaus siis on alkanut taas... edelleenkään en pidä siitä ... Ohessa pari kuvaa tilanteesta kun trimmaus on kesken.

Lissun Juhannus

Juhannuksena meillä kävi kylässä tuttuja; erityisesti Mummo! Keke-koirakin oli mukana, sehän on meidän Mimin kaveri. Keke osallistui myös Mölkyn pelaamiseen.

Löydä Lissu kuvasta!

Lissu etenee tapansa mukaan sinne mistä tulee mielenkiintoisia tuoksuja. Tässä tapauksessa piiloutui pientareen kukkien sekaan aika hyvin!

Lissu-lagotto ja alkukesän keltaisia kukkia

Kuvissa on Lissu ja kevään/alkukesän kukat. Lissu ei välitä kukista, mutta tykkää kompostista, jota löytyy Äidin kukkaistutukista ja kasvimaasta...

Lissu, Äitienpäivä, valkovuokkoja ja ruokaa metsässä

Tänään on juhlittu Äitienpäivää. Kyllä ainakin meidän Äitiä kannattaakin juhlia, koska se on niin mukava ja erityisesti siksi että se antaa mulle RUOKAA. Tuostapa tulikin mieleen että tänään tein superhyvän löydön. Nuuskin pihassa ja huomasin että tuuli tuo hajuja lähistöltä ... lähdin seuraamaan ja löysin ison kasan kuivaruokaa metsästä! Harmikseni iskä huomas mun touhut ja pakotti minut takaisin pihaan. No, seuraavan kerran kun oli ulkona,singahdin heti kasalle syömään. Iskä juoksi taas perässä ja ei ollut ollenkaan tyytyväinen. Minä ainakin olen tyytyväinen kun metsässä on iso kasa ruokaa! En tiedä mitä se on mutta kyllä sitä syödä voi. Kuva on otettu tänään aamulla. (aika lähellä ruokaa ... syön pupun papanoita...)

kesän merkkejä

Ilmeisesti on kesä tulossa siitä päätellen että heinää on taas syötävissä ja mulla on ollut punkkeja.

Iskä söi perunaa ...

... ja minä söin makkarat! Mitä ei tullut ajoissa kotiin. En voinut vastustaa kiusausta kun keittiön pöydällä oli lautasella paistettuja perunoita sekä sipulia ja makkaraa. Tietysti söin makkarat ensin ja enempää en ehtinytkään kun Äiti huomasi tilanteen. Iskä söi sitten hetken päästä pelkästään perunoita sekä sipulia.Että se makkara oli hyvää!

Italian vesikoira veden äärellä

Vesi ja lumi ... molemmat ovat mukavia! Harmi vaan kun lumi on niin vähissä. Kuva on otettu aamulenkillä viime viikolla.

Takatalvi, jihuu!

Ihmiset valittavat takatalvea? Mä tykkään tästä!

Kevään merkkejä

Nyt on tullut metsän lumeen pälviä ja jokeen vesi. Parasta on se että jäniksien papanat löytää taas pälvipaikoilta helposti!

Sohjossa loikkimista

Nyt on hauskaa pomppia vähenevässä lumessa. Lumen pinta on laskenut niin paljon että pystyn loikkimaan missä vaan, minne lumipalloja heitellään! Toisaalta usein on tarjolla karkeaa hieroutumislunta ... aah!

Mimi tahtoo sisälle

Tuo meidän Mimi viihtyy paremmin sisällä kuin ulkona. Tuossakin se odottaa että joku päästäisi sen sisälle. Outo koira.

Lissu ja hanki

Viimeaikoina on välillä ollut hankikanto kuten viikko sitten sunnuntaina. Nyt on tosin taas aivan mahtava lumipallokeli eikä lumi kanna mua ollenkaan.

Mulla on muuten edelleen välillä paikat kipeänä liiasta liikunnasta. Ilmeisesti sen vuoksi mua ei juoksuteta riittävän paljoa. Voisin siis hyvinkin paljon enemmän spurttailla pallojen perässä ulkona. Äiti meinaa että minä oon liian vanha moiseen. Onneksi iskä ymmärtää mua paremmin ja juoksuttaa minua pallojen perässä.

vaarallinen varoitusmerkki

Jokin aika sitten iltakävelyllä huomasin peltotien viereissä puussa epälyttävän tumman hahmon. Se oli semmoinen pyöreä ja aika korkealla. Lähestyin sitä hyvin valppaana. Iskä sanoi että voidaan olla huoletta. Se on liikennemerkki, joka varoittaa puomista ja on ollut siinä puussa jo ennen mun syntymää ... minkäs minä sille voin että en ollut sitä ennen huomannut. Lagoton homma on pitää kuono kohti maata eikä katsella puihin!
Kuvassa on se merkki vähän selvemmin kuin mitä Lissu sen näki koska kännykän kamerassa on salamavalo.

Liikaa liikuntaa?

Edellisessä jutussa mainittu vika meni ohi, mutta eilen ja tänään mua vaivannut liika liikunta? Olen nimittäin kiitänyt viime päivinä lumipallojen perässä aivan intona ja meinaa paikat olla kipeänä. Nukkuminenkin on jäänyt päivisin vähiin, kun on ollut niin loistava nuoskan lumen keli. Tulee niin hyviä lumipalloja noudettavaksi että ulos pitää päästä aina kun se on mahdollista. Illasta ja aamusta meinaa olla pientä nilkutusta. Mutta on se sen arvoista! Toisaalta sitten kun nukun, niin nukun tosi sikeästi ... on sellainen epäily että jääkaapillakin on käyty huomaamattani.

Lissu ja lumivuori - mahassa vika

Olen viikonloppuna tallannut takapihan ja talon vierustat täyteen tassunjälkiä. Mulle on heitelty lumipalloja lumitöiden ohessa. Hanki melkein kantaa minua, mutta ei ihan. Mitenkähän nuo jänikset pysyvät niin helposti lumen pinnalla?

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä en saanut kunnolla nukuttua, kun mulla ohi mahassa vika. Pikkasen helpotti kun pääsin aamuyöllä ulkoilemaan iskän kanssa ja mulle annettiin lääkettä. Äiti epäilee että vika saattoi johtua siitä että mulle tarjottiin erilaista lihaa riisin joukossa kuin yleensä. Yleensä syön kanaa tai kalkkunaa ja toisinaan poroa ja lammasta. Nyt oli hepan lihaa. Tosiaan mun ruoka tehdään kotona itse, koska mulla oli pentuna vähän väliä eläinlääkärireissu korvatulehduksen vuoksi.