anturat arkoina

Niinhän siinä kävi että tuli tassut aroiksi kun spurttailin lumipallojen perässä...

Teren terveiset

Mun emo, Nette, ja kaikki sisarukset (Bella, Hulda, Arttu, Maga ja Luna) ovat vielä hyvässä iskussa, tämä saatiin kuulla jokin aika sitten kasvattajaltani, Tereltä. Terkkuja siis Terelle, emolle ja sisarille!

Kaitalammella

Käytiin pari viikkoa sitten kiertämässä Kaitalampi. Se on kiinnostava paikka.

lumipalloja, jihuu!

Tänään sain pitkästä aikaa juosta lumipalloja noutamassa. Että se on mukavaa! Iskä taisi vähän vielä varovaisesti heitellä että en liika revittele heti alkuun. Muuten tulee paikat kipeiksi.

Kuulossa vikaa?

Nuorempana huomasin heti, jos pihalla liikkui joku. Nykyään en aina huomaa sitäkään että auto tulee pihaan. Onkohan mulla kuulo heikentynyt?
PS. Hajuaisti toimii hyvin, imuroin tehokkaasti kaikki rusakon jätökset kulkiessani

Viiliä

Avustan usein kippojen puhdistamisessa. Erityisesti viilipurkin puhdistus on niin mukavaa hommaa että mulla alkaa valumaan kuola, kun huomaan että iskä syö viiliä. Kun olen puhdistanut purkin, toimitan sen laitettavaksi roskikseen. Roskis ... hmm ... enpä olekaan vähään aikaan sitä penkonut ...

Apukuljettaja

Ihan mielelläni hyppään auton kyytiin. Toisinaan tähystän valppaasti. Mutta jos matka jatkuu kauemmin, torkun.

Anturoiden välien kaivelua

Nyt ne ovat keksineet semmoisen että tutkivat ja kaivelevat mun anturoita. Leikaavat karvoja sieltäkin lyhyemmiksi. Siitä(kään) hommasta minä en tykkää yhtään. Totta toisaalta on että jotain pientä ylimääräistä töhnää niissä voi olla, mutta osaan toki itse huoltaa tassuni! Tämmöinen riesa toistuu muutaman kerran vuodessa.

Kuin kaksi marjaa?

Ennen trimmausta ja sen jälkeen

Mimin hampaita harjataan

Meidän Mimin turkkia ja hampaita harjataan säännöllisesti. Hampaiden harjaamisesta ei ole hyötyä, sen hengitys haisee silti pahalle. Mun hengitys haisee hyvälle, ainakin silloin kun oon syönyt sontaa.

osaatko tehdä näin?

Nyt on mukavaa! Ei lääkettä korviin!

Kyllä taas on mukavaa! Pariin päivään ei oo korviin kurkittu. Luottamus isäntäväkeen alkaa palautua. Rento meininki. Jee!

Sakset ja korvatippoja

Kyllä ne nyt vähemmän mun korviin lääkettä laittavat. Mutta silti laittavat. Mutta piti lopettaa kokonaan vai oliko se niin että lääkettä ei enää viikonlopun jälkeen laiteta ja sitten huuhdellan kerran viikossa?  Joka tapauksessa vähän paremmin taas kuulenkin. Kuvassa: Oli aika kamala päivälenkin aloitus: Ensin saksittiin ja sitten tippoja vasempaan korvaan! (vaikka en nyt viitsinyt vastustaa trimmaamista, kun sekin tuntuu mukavalta korvahoitoihin verrattuna)

Iltalenkillä

Tänään käppäiltiin iskän kanssa iltalenkillä Klaukkalasta metsäpolkujen ja pellon kautta kotiin. Klaukkalaan mentiin Äiskän kyydissä autolla. Pellolla on mukava syöd... eiku nuuskia.  Ne laittaa vielä mulle ainetta korviin. Milloin on viikonloppu?

Kontrolli

Käytiin tänään Taikatassussa, eläinlääkärissä. Tuulikaapin vaaka näytti jotakin yli 15 kiloa, olen siis laihtunut! Mulle pitäisi siis antaa enmmän ruokaa! Sisällä pelotti. Eläinlääkäri katsoi laitteella korviin. Mikäli oikein kuulin ja ymmärsin, korvat näyttivät paremmilta, mutta vielä pitää laittaa vasempaan korvaan ainetta viikonloppuun asti. Mutta ei tarvi enää mennä eläinlääkäriin!

Lagottoviini Trifula

Äiskä huomasi että on olemassa Lagotto-aiheista viiniä. Trifula -nimistä.

En halua

että korvia hoidetaan enkä halua että mua trimmataan! En edes kuule oikein mitään, koska korviin laitetaan aamuin illoin ainetta. Ekassa kuvassa lymyän sängyn alla, kun huomasin että korvien hoito on vireillä. Toisessa kuvassa en halua että mua trimmataan. Kolmannessa kuvassa on takatassut ja mahan alus siistitty, eli paljon vielä jäljellä...

Silloin kun on sieniä pihassa, on hiivaa korvassa? Pelkään nyt sisällä ollessa koko ajan sitä että mulle laitetaan ainetta korvaan. Tää ei ole kivaa.

Tomaatit kiinnostavat

Äiskän kasvattamat tomaatit kiinnostavat, vaikka niitäkään ei muka saa syödä (silloin, kun joku näkee).

Heinästämässä

Eilen aamulenkillä teki mieli syödä heinää. Metsässä on mukava nuuskia.

Laittavat lääkettä korviin

Tätä se sitten on. Aamulla saan (=laitetaan pakolla) lääketippoja molempiin korviin ja illalla ensin 'huuhteluainetta' ja jonkin ajan päästä lääkettä. En kuitenkaan ole vielä alkanut täysin boikotoimaan isäntäväen seuraa, mutta tietysti piileksin silloin kun on aika saada tippoja.

Eläinlääkärissä

Niinhän minut sitten vietiin Taikatassuun, eläinlääkäriin. Korvista otettiin näyteet, nypittiin karvoja ja sinne katsottiin sillä kamalalla laitteella. Lopuksi korviin laitettiin jotakin ainetta. Oli kuulemma bakteeria ja hiivaa korvissa, erityisesti vasemmassa. Kotona pitää laittaa kahden viikon ajan aamuin illoin puhdistusainetta ja lääkettä korvaan. Sitten taas eläinlääkäriin. Että silleen. Ihan turhaan en saanut syödä niitä marjoja.Tuli vika kuitenkin. Sekin vielä. Ilmeisesti kotiväki ja Taikatassun henkilökunta haluaa että paranen, mutta silti en tykkää käydä eläinlääkärissä enkä tykkää siitä että korviin laitetaan lääkettä!

Korvaa kutittaa...

Hitsit, isäntäväki on huomannut että mun vasenta korvaa vaivaa jokin. Kunhan ei vaan taas ala piina.

Oisko se toi/Oisko se toi/Oisko se toi?

Eilen, aurinkoisena lauantaina, tuli kokeiltua torkkumista/nukkumista terassilla eri paikoissa. Paras paikka oli hakusessa. Joka tapauksessa minä tykkään torkkua Auringon paisteessa. Ja muutenkin, joss'ei ole muuta vireillä.

Lissu ja Mimi Reposaaressa, Yyterissä sekä Porissa

Käytiin pikkuisella asuntovaunureissulla Reposaaressa Porissa. Nykyään automatkat sujuvat osaltani mukavasti, kun mulla on käytössä koko takapenkki, jossa on hyvä torkkua ajomatkoilla. Mimi näyttää torkuvan Äiskän sylissä? Kun olin nuorempi koira, piti tilaa jakaa ihmispentujen kanssa. Reposaari oli mielenkiintoinen paikka, meri kohisi Siikarannan leirintäalueella yötä-päivää. Reposaaressa oli kiva Kalaravintola Merimesta, jonka terrasille olimme myös Mimin kanssa tervetulleita!Tarjoilussa tosin on parantamisen varaa ... Iskä ja Äiskä soivät kalaa ja sorsaa, mutta meille tarjottiin vettä?  Myös Porin keskustasta löytyi ravintola, Ravintola Panimo, jonka terassille voitiin mennä seuraksi, kun Iskä ja Äiskä soivät lounasta. Epistä, sielläkään ei mulle tarjottu ruokaa. Käytiin myös tutkimassa Yyterin aluetta. Sielläkään ei saanut syödä kunnon ruokaa, mutta löysin kuitenkin ruohoa syödäkseni. Sekin siellä oli kummallista, mikä lopulta huomattiin kylteistä, että koirilta pääsy kielletty?

Retkellä olimme liikkeellä koko ajan siten että jäi päiväunetkin välistä. Välillä teki mieli jarrutella kävelyä. Kylläpä olikin sitten mukava aina illalla päästää vaunuun nukkumaan. Ja kotona, aah, sohva, että se onkin kiva paikka!

Kuvissa Reposaaren rantakallioita, Siikarantaa ja Yyteriä.

kielletyt marjat

Isäntäväki on keksinyt tänä vuonna semmoisen säännön että en saa syödä marjoja. Epäilevät että jokasyksyinen korvatulehdus voisi jotenkin liittyä siihen että tykkään syödä marjoja. Mansikoita, viinimarjoja, karviaisia, metsämansikoita, omenoita, juureksia, mustikoita, vadelmia ... nam! Sellainen sääntö olisi parempi että saisin syödä marjoja ja että korvatulehdus ei saa tulla mun korviin! Tosiaan, mullahan ei nyt kutita korvia? Kuvat on otettu ennen sääntöä.  Karviaisia. Mustikoita ... nami, nami!

PS Sääntö oli jo voimassa karviaisten aikaan mutta sain ihan vähän napattua...

Lissun kesäinen aamulenkki - etsi kuvasta Lagotto!

Metsäpolut ovat siten heinittyneet että siellä harvemmin käydään. Punkkeja sieltä voi myös tulla turkkiin. Silti polut ovat mukavia!

Juhannusretki

Ajeltiin Juhannuksena Kalajoella ja Taivalkoskella. Oltiin mökeillä ja asuntovaunussa. Matkojen aikana torkuin auton takapenkillä. Kyllä oli mukavaa kun sai maistella Juhannusherkkuja! Välillä herkkuja tuli pyytämättä ja välillä niitä sai vaatimalla. Uiminen oli mukavaa ja tietysti tuttujen näkeminen. Eniten mukavia ovat tutut ihmiset, mutta kyllä Keke-koirakin menettelee, kun ei ole haitaksi. Meidän Mimi on Keken kaveri. Ai niin, Papan kalasaalis oli aika jännittävä, kun ne kalat rymistelivät siinä laatikossa. Ja porot, ne ovat niin kiinnostavia! Kuten komposti myös.

Kuvissa: Keke-koira, minä ja Mimi. Mimi ei osaa uida tai ei ainakaa ui, mutta jäähdyttelee rantavedessä. Mulla tuli probleemi, kun yritin nousta laiturille vedestä.

iik! punkki!

Mun turkista löytyy toisinaan punkkeja. Kun olin nuorempi koira, silloin ei löytynyt. Ovat siis tosiaan lisääntyneet! Muutoin ne eivät juurikaan minua haittaa, mutta punkin poistaminen ei ole hauskaa. Kuvan punkki löytyi lattialta ... oli siis irronnut itsekseen. Aika iso on, kun on verta täynnä! Kuva on  otettu 11.6.

ulkoruokinnassa

Talossa on tehty viimepäivinä jotakin 'lattioiden hiontaa ja lakkausta'. Kuulemma koirat ovat kuluttaneet ja naarmuttaneet lattiaa? Remontin vuoksi ei olla päästy moneen päivään sisälle, vaan on asuttu päivät terassilla ja yöt asuntovaunussa. Olin kyllä huolissani että miten ruoka-asiat järjestyy, kuoska mun ruokaa säilytetään keittiön jääkaapissa. Olin turhaan huolissani, koska ruokaa löytyikin terassilla olevasta jääkaapista!

Lissu ja alkukesän sävyjä

Ohessa muutama kuva Lissusta alkukesän kukkien keskellä. Kukkien juurelta Lissu löytää papanoita...

ei vielä mustikoita?

Oon jo parilla uintireissulla ajatellut syödä mustikoita, mutta niitä ei vielä ole?

Rokotus

Jouduttiin eilen Mimin kanssa Taikatassuun,eläinlääkäriin. Rokottivat. Kaksi kertaa. On se pelottava paikka.

Lissu ja Euroviisut 2013

Isäntäväki katsoi jotain Euroviisuja illalla. Mulla oli parempaa tekemistä.

Lissun (ja Mimin) kevät

Sihteeri on unohtanut ylläpitää Lissun blogia. Ohessa muutamia kuvia keväältä. Raakaruoka on ollut hyvä juttu erityisesti Mimille, joka siitä tykkää. Mimi syö pelkästään sitä, mutta mulle annetaan myös keittettyä riisiä. Oli tosi mukava juttu kun lumi suli pois ja sen alta paljastui kaikkea nuuskittavaa. Läheinen pelto muistutti jossakin vaiheessa järveä ja siellä olikin mielenkiintoisia sorsia...