Koiraportti?

Nyt se isäntä tekee terassille porttia. Portti kuulemma estää koirien luvattoman livahtamisen omille teilleen. Tehköön vaan. Osaan minä tarvittaessa hypätä portin yli, jos kissajahti tai muu velvollisuus niin vaatii.

Minua valvotaan

On harmillista kun ei saa rauhassa syödä kanan kakka -lannoitetta ja pupun papanoita pihalla. Lukeekohan isäntäväki tätä blogia, vai mistä ne ovat huomanneet, että niin mielelläni söisin noita herkkuja? Metsässäkin valvovat, mitä suuhuni nappaan. Vaikka valvonta on tiukkaa, silti lähden mieluummin metsälenkille kuin kiertämään tylsiä jalkakäytäviä ja tien vierustoja. Eilen muuten todistelin isäntäväelle tarkkaa hajuaistiani. Kun isäntä heittää kepakon metsään, löydän sen, vaikka en tarkasti edes näe mihin se meni!

Ravinteita

Äiti on laittanut kanan kakkaa istutuksien ja koirien ravinteeksi.

Ei housuja eikä margariinia

Söin eilen rasiallisen margariinia ja päälle vielä kodinhoitohuoneen pöydällä olleita koiranruokia. Olis voinut jättää syömättä. Oksetti. Onneksi eivät enää pakota laittamaan housuja.

Lumi tuli takaisin!

Lumipallot, joita isäntä heitteli eilen ja tänään aamulla, olivat tosin sellaisia, että ne hajosivat, ja niitä ei näin ollen voinut noutaa. Mutta pääasia onkin se että saa juosta niiden perässä! Nyt, kun turkki on leikattu, ei lumessa piehtaroiminen kiinnosta. Mutta kyllä minä muutoin ihan hyvin tarkenen, vaikka on pakkastakin.

Pääsiäis-sunnuntai nojatuolissa

Aamuinen ateria nautittu. Lähistön metsä tarkistettu. Tuli pari hauskaa urosta vastaan. Sinne jäivät kuolaamaan! Nyt sitten hoidetaan koiran virkaa. Tässä tapauksessa nojatuolissa. Muutama tunti ja taas saa ruokaa. Kyllä on mukavaa. Rento meininki risoissa farkuissa!

Kissako siellä?

Tähän puuhun olen sen kissan joskus ajanut. Tarkistan aina silloin tällöin, että onko se siellä taas. Kuten kuvissa näkyy, karvani on leikattu lyhyeksi.










PS. Päätinkin pitää housut pääsääntöisesti jalassa (mutta en aina...), joten minun ei tarvitsekaan yöpyä kodinhoitohuoneessa!