juoksuaika ottaa koville

Mulla on alkanut juoksuaika. Se väsyttää.

kevään merkkejä

Jokin aika sitten oli mahdoton edetä umpihangessa, koska lumi oli niin pehmeää ja sitä oli niin paljon. En oikein aina halunnut mennä edes lumipallojen perässä umpihankeen, jos pallo meni liian kauas polusta. Toisaalta on ollut hauskaa sukeltaa lumipallon perässä polun viereen. Välillä kuulemma koko koira hävisi lumen alle.

Viime viikonloppuna oli täydellinen lumipallokeli.

Nyt on tullut sellainen hanki, että mä voin mennä sen päällä. Sen oon huomannut, että esimerkiksi oravat, jänikset ja rusakot liikkuvat taas enemmän. Papanoitakin löytää taas pihapiiristä.

oikea lumipallokeli

Lauantaina huomasin heti aamulla että on juuri sopiva lumipallokeli. Olin levoton ja houkuttelin isäntäväkeä ulos. Ja totta tosiaan, kun pääsin ulos,  keli oli juuri sopiva. Pitkästä aikaa sain noutaa oikeita lumipalloja! Isäntäväki ihmetteli että mistä minä saatoin tietää, että on lumipallokeli, ennen kuin edes olin käynyt ulkona. Niillä ei taida olla vainu kunnossa?

ei ollut liian suolaisia

Äiti leipoi pullaa ja teki perunarieskoja. Sanoi että rieskoihin tuli liikaa suolaa. Sitten meille tuli jotakin vieraita. Kaikki ihmiset menivät yläkertaan. Mä päätin maistella rieskoja. Oli hyvä tilaisuus, kun oli vähän hässäkkää. Vetäisin keittiön työpöydältä alas kaikki rieskat. Yritin syödä kaikki, mutta en ehtinyt, koska iskä huomasi, mitä olin tekemässä. Hotkin toki kaikki mitä ehdin. Iskä oli vihainen. Rieskoissa oli mun mielestä sopiva suola

olikohan se Huuhkaja?

Lauantai-iltana tapahtui jännä juttu. Oltiin iltamyöhään pellolla ja siellä näkyi tumma hahmo. Kun mentiin lähemmäs, se lähti lentoon. Se nousi pellon reunalla olevaan haapaan tarkkailemaan meitä. Oli iso lintu. Paikalla, josta se lähti, oli kasa höyheniä? Oli tainnut pöllö napata toisen linnun! Ohessa kuvia paikalta. Kuvat otettu sunnuntaina. Noita samoja höyheniä näytti olevan viereisen pellon ladon katolla. Ihme juttu.

mulle tuli hätä

Ulkoilutin aamulla isäntää tuolla metsän ja peltojen suunnalla ja se heitteli mulle noudettavaksi lumipalloja. Pellolla kahlailin umpihangessa pallojen perässä. Laukkaaminen ei enää onnistu, kun on pehmyttä lunta niin paljon. Välillä tuli mieleen että viitsinkö edes mennä polulta pallon perässä umpihankeen ... mutta menin silti. Isäntä lähti yllättäen jatkamaan matkaa polkua myöten ja mä olin sillä hangessa. Silloin mulle tuli hätä.  Kahlasin lumessa sen minkä ehdin sekä vinguin ja haukahtelin kuin pentukoira. Onneksi sain lopulta isännän kiinni.

Ulkoilun jälkeen jouduin suihkuun, koska lumi oli niin tiukasti kiinni turkissani. Nyt on mukava torkkua nojatuolissa.

nolo juttu

Tuossa yhtenä päivänä pihalla oli outu juttu. Se heilui niin uhkaavasti että päätin huolehtia lauman turvallisuudesta ja tehdä hälytyksen sekä ajaa sen pois. Pikkasen mulla sitten nolotti, kun isäntäkin huomasi, että olin vahtinut auton tuulilasin suojaksi heitettyä räsymattoa, jota tuuli heilutteli...