Eläinlääkärissä

Niinhän siinä kävi. Isäntä vei minut eläinlääkäriin. Tuulikaapissa hän käski mennä vaa'an kautta. Jotakin 17 kiloa kuulemma näytti, mitä sitten tarkoittaakin? Sitten sinne odotushuoneeseen. Aloin tärisemään. Pelotti.

Pitkän tärinän jälkeen minua kutsuttiin tutkimushuoneeseen. Pelotti vielä enemmän. Mentiin isännän kanssa huoneeseen. Lyhyen keskustelun jälkeen isäntä nosti minut pöydälle. Lääkäri aikoi tutkia korviani. Huoneeseen tuli avuksi vielä yksi ihminen, joka piteli isännän kanssa minua paikoillaan, kun eläinlääkäri työnsi toiseen korvaani jonkin esineen. Ai niin, ne laittoi vielä kuonokopan! Siellä korvassa kuulemma oli punoitusta ja jotakin 'eritettä'. Sitten tutkittiin toinen korva. Sielläkin oli vikaa! Eikä tässä kaikki. Ne nyppi karvoja pois korvastani! Se sinällään ei tuntunut yhtä kamalalta kuin se tutkiminen.

Vihdoin minulta otettiin se kuonokoppa pois ja pääsin lattialle. Ja pois siitä kidutuskammiosta. Jostakin syystä meidän piti jäädä vielä odotushuoneeseen, vaikka olisin halunnut mennä ulos. Sitten meille kerrotiin, että minulla on jokin 'hiivatulehdus' korvissa. Määrättiin laitettavaksi tippoja korviin kahden viikon ajan! Yhdesti ne jo laitto.

Nyt alkoi huonot ajat.