maanantai 16. syyskuuta 2013
Eläinlääkärissä
Niinhän minut sitten vietiin Taikatassuun, eläinlääkäriin. Korvista otettiin näyteet, nypittiin karvoja ja sinne katsottiin sillä kamalalla laitteella. Lopuksi korviin laitettiin jotakin ainetta. Oli kuulemma bakteeria ja hiivaa korvissa, erityisesti vasemmassa. Kotona pitää laittaa kahden viikon ajan aamuin illoin puhdistusainetta ja lääkettä korvaan. Sitten taas eläinlääkäriin. Että silleen. Ihan turhaan en saanut syödä niitä marjoja.Tuli vika kuitenkin. Sekin vielä. Ilmeisesti kotiväki ja Taikatassun henkilökunta haluaa että paranen, mutta silti en tykkää käydä eläinlääkärissä enkä tykkää siitä että korviin laitetaan lääkettä!
Tunnisteet:
bakteeri korva,
Eläinlääkäri Taikatassu,
hiiva korva
sunnuntai 15. syyskuuta 2013
Korvaa kutittaa...
Hitsit, isäntäväki on huomannut että mun vasenta korvaa vaivaa jokin. Kunhan ei vaan taas ala piina.
Oisko se toi/Oisko se toi/Oisko se toi?
Eilen, aurinkoisena lauantaina, tuli kokeiltua torkkumista/nukkumista terassilla eri paikoissa. Paras paikka oli hakusessa. Joka tapauksessa minä tykkään torkkua Auringon paisteessa. Ja muutenkin, joss'ei ole muuta vireillä.
sunnuntai 8. syyskuuta 2013
Lissu ja Mimi Reposaaressa, Yyterissä sekä Porissa
Käytiin pikkuisella asuntovaunureissulla Reposaaressa Porissa. Nykyään automatkat sujuvat osaltani mukavasti, kun mulla on käytössä koko takapenkki, jossa on hyvä torkkua ajomatkoilla. Mimi näyttää torkuvan Äiskän sylissä? Kun olin nuorempi koira, piti tilaa jakaa ihmispentujen kanssa. Reposaari oli mielenkiintoinen paikka, meri kohisi Siikarannan leirintäalueella yötä-päivää. Reposaaressa oli kiva Kalaravintola Merimesta, jonka terrasille olimme myös Mimin kanssa tervetulleita!Tarjoilussa tosin on parantamisen varaa ... Iskä ja Äiskä soivät kalaa ja sorsaa, mutta meille tarjottiin vettä? Myös Porin keskustasta löytyi ravintola, Ravintola Panimo, jonka terassille voitiin mennä seuraksi, kun Iskä ja Äiskä soivät lounasta. Epistä, sielläkään ei mulle tarjottu ruokaa. Käytiin myös tutkimassa Yyterin aluetta. Sielläkään ei saanut syödä kunnon ruokaa, mutta löysin kuitenkin ruohoa syödäkseni. Sekin siellä oli kummallista, mikä lopulta huomattiin kylteistä, että koirilta pääsy kielletty?
Retkellä olimme liikkeellä koko ajan siten että jäi päiväunetkin välistä. Välillä teki mieli jarrutella kävelyä. Kylläpä olikin sitten mukava aina illalla päästää vaunuun nukkumaan. Ja kotona, aah, sohva, että se onkin kiva paikka!
Kuvissa Reposaaren rantakallioita, Siikarantaa ja Yyteriä.
Retkellä olimme liikkeellä koko ajan siten että jäi päiväunetkin välistä. Välillä teki mieli jarrutella kävelyä. Kylläpä olikin sitten mukava aina illalla päästää vaunuun nukkumaan. Ja kotona, aah, sohva, että se onkin kiva paikka!
Kuvissa Reposaaren rantakallioita, Siikarantaa ja Yyteriä.
lauantai 17. elokuuta 2013
kielletyt marjat
Isäntäväki on keksinyt tänä vuonna semmoisen säännön että en saa syödä marjoja. Epäilevät että jokasyksyinen korvatulehdus voisi jotenkin liittyä siihen että tykkään syödä marjoja. Mansikoita, viinimarjoja, karviaisia, metsämansikoita, omenoita, juureksia, mustikoita, vadelmia ... nam! Sellainen sääntö olisi parempi että saisin syödä marjoja ja että korvatulehdus ei saa tulla mun korviin! Tosiaan, mullahan ei nyt kutita korvia? Kuvat on otettu ennen sääntöä. Karviaisia. Mustikoita ... nami, nami!
PS Sääntö oli jo voimassa karviaisten aikaan mutta sain ihan vähän napattua...
PS Sääntö oli jo voimassa karviaisten aikaan mutta sain ihan vähän napattua...
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Lissun kesäinen aamulenkki - etsi kuvasta Lagotto!
Metsäpolut ovat siten heinittyneet että siellä harvemmin käydään. Punkkeja sieltä voi myös tulla turkkiin. Silti polut ovat mukavia!
lauantai 29. kesäkuuta 2013
Juhannusretki
Ajeltiin Juhannuksena Kalajoella ja Taivalkoskella. Oltiin mökeillä ja asuntovaunussa. Matkojen aikana torkuin auton takapenkillä. Kyllä oli mukavaa kun sai maistella Juhannusherkkuja! Välillä herkkuja tuli pyytämättä ja välillä niitä sai vaatimalla. Uiminen oli mukavaa ja tietysti tuttujen näkeminen. Eniten mukavia ovat tutut ihmiset, mutta kyllä Keke-koirakin menettelee, kun ei ole haitaksi. Meidän Mimi on Keken kaveri. Ai niin, Papan kalasaalis oli aika jännittävä, kun ne kalat rymistelivät siinä laatikossa. Ja porot, ne ovat niin kiinnostavia! Kuten komposti myös.
Kuvissa: Keke-koira, minä ja Mimi. Mimi ei osaa uida tai ei ainakaa ui, mutta jäähdyttelee rantavedessä. Mulla tuli probleemi, kun yritin nousta laiturille vedestä.
Tunnisteet:
juhannusretki,
lagotto,
lagotto ja kalastus,
vesikoira
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
LOWEST 5, 28.5.2012
- 5 Punkin poistaminen
- 4 Toinen (tuntematon) narttu
- 3 Trimmaus
- 2 Korvatipat
- 1 Eläinlääkäri

















