Olen koira. Rodultani olen Lagotto Romagnolo. Tryffelikoira, mutta mulle ei ole sitä hommaa opetettu. Minulla on sellainen hieno nimi kuin 'Mandaraban Menta Mistica'. Lissu on kutsumanimeni. Olen syntynyt 16.1.2002 Porvoossa. Isäni on Peterpan ja emäni on Punatassun Simonette. Kasvattajani on siis Tere Jääskeläinen.
Mieluummin olen ulkona kuin sisällä. Oleilen mieluusti sellaisessa paikassa, josta voin tarkkailla ympäristössä liikuvia. Arvostan sohvaa lähes yhtä paljon kuin isäntäni. Jos saan itse valita, lähden mieluummin lenkille metsään kuin taajamaan. Aika iso osa muista nartuista on epäilyttävää porukkaa, mutta kyllä minulla on narttuystäviäkin. Ystävät muistan aikojenkin takaa. Isäntäperheeni äidin äitiä arvostan kaikista eniten. (Johtunee siitä, että pentuna ollessani onnistuin kaatamaan hänet päälleni ja sitä temppua en suostu uusimaan!) Tekniikasta: Blogissa olevat vanhimmat kuvat on pääsääntöisesti otettu Nokia E70 ja E75 puhelimilla, sittemmin Nokia Lumia 820 puhelimen kameralla ja keväästä 2017 alkaen OnePlus 3 puhelimen kameralla.
Lissun sanakirja. Sanojen kanssa on välillä vaikeaa, koska Lissun kuulo on heikentynyt!
Kissa (merkitys tiedetään, sana kuullaan tilanteessa kuin tilanteessa)
Ruoka
Tulee (esim. Mitä telkarista tulee? = riennän ikkunasta katsomaan, ketä tulee!)
anna kuppi! = noutaa ruokakuppinsa
anna tassu!
anna!
come here!
ei!
etsi!
hae!
hyppää! (autoon, esteen yli)
istu!
katso!
korva (liittyy muutamiin korvatulehduksiin ja siihen liittyviin hoitoihin...)
lay down!
leikataan (kynnet, turkki... ikävä sana!)
lähdetään!
maahan!
missä?
odota!
orava
paikka!
perheenjäsenten nimet
peruskomennot ruotsiksi ja englanniksi (tärkeintä on tilanne, isännän käytös ja äänenpaino)
poro
pyöri
päivää! =vahtivaistot heräävät, jolloin tällä saa aina huomiota!
sit down!
syömään
tule!
ulos
viereen!
Sanaton viestintä
jääkaapin ovi avautuu = saan ehkä ruokaa!, ulkoiluvaatteet = nyt pääsen ulos!, äidillä pinkki tuulipuku päällä = trimmaus uhkaa!, isäntä panee käden taskuun = saan napuja!, isäntäväki lähdössä työ/kouluvaatteissa = ei kiinnosta!, isäntä tulee saunasta = nyt mennään vilvoittelemaan ulos! (ja saan napuja...), trimmausvälineet esillä = menen pöydän tms. alle, korvienhoito alkamassa (sen vaistoaa isäntäväen käytöksestä)= pyrin piiloon
Meidän Mimi näyttää tykkäävän siitä että sen mahaa rapsutetaan. Toisaalta se nykyään kunnioittaa mua niin suuresti, että menee aina selälleen, kun kohdataan. Kuvassa se vaatii rapsuttelua,
Huomasin tuossa yhtenä iltana että lenkillä suorastaan väisteltiin muita vastaantulijoita. Olin kuulemma niin oudon näköinen, koska trimmaus oli kesken. Itse en tuota asiaa tiedosta, mutta väistelen mielelläni trimmausta.
Ne aloittivat sen taas ... trimmaamisen. Olen edelleen aika haka painissa, mutta saavat silti pidettyä mua paikallani niin, että onnistuvat leikkaamaan. Pikkasen joka ilta. Tosin tällä vauhdilla tässä menee Jouluun asti. Olen alkanut pelkäämään Äidin lukulaseja. Ne ovat merkki. Merkki siitä, että kohta trimmataan.
Puuhasteltiin takapihalla iskän kanssa. Se asensi pupuverkkoja istutuksien ympärille ja mä söin pupujen papanoita sekä yritin välistä innostaa sitä heittelemään lumipalloja mulle. Kyllä se heittelikin, mutta liian vähän.
Iltakävelyllä iskä heitteli mulle lumipalloja. Sitten se yritti jekuttaa mua jääkiekkokaukalolla ... mentiin sisälle kaukaloon ja heitteli palloja siellä ... kunnes yht'äkkiä hyppäs laidan toiselle puolelle. Mää muistin tempun edellisiltä talvilta ja singahdin Lagoton nopeasti auki jätetyn portin kautta pois kaukalosta ja kiersin kaukalon, iskän ja Äidin luokse. Muistelen että kun teki tuon mulle ekaa kertaa, olin 'hiukan' hämilläni ja yritin ylittää aidan, enkä siinä ihan onnistunut ja etsin tovin avonaista porttia...
Eilen illalla luulivat että mulla joku isompikin vika, kun olin niin levoton. Vinguin ja kuljin sisällä rauhattomana. Lopulta onneksi tajusivat että mun teki vain mieli lähteä noutamaan lumipalloja ja isäntä lähti mun kaveriksi. Tänäänkin oli lumipallokeli. On muuten ollut vähän paikat kipeänä, kun olen juossut niin paljon.
Rippijuhlissahan olikin paljon vieraita! Juhlat onnistuivat aika hyvin ... sain vaivihkaa herkkuja esim. Papalta, lisäksi pääsin nappaamaan suupaloja, kun varomattomat vieraat jättivät herkkuja tyrkylle. Mutta kyllä se oli aika raskasta olla valppaana koko sunnuntai-iltapäivän ja illan.